Kirjailija MInna Canth kävi Finlaysonin koulua 1870-luvulla.

Apulaispormestari Leena Kostiainen Finlaysonin historiasta:

Finlaysonilla oli Tampereen ensimmäinen koulu

Tampereen apulaispormestari Leena Kostiainen puhui elokuisessa Finlaysonin palatsin puistossa järjestetyssä Niittyjuhlassa alueen historiasta.
"Mamsellin koulu oli ensimmäinen tehtaankoulu Tampereella. Se aloitti toimintansa 1839 omassa, Finlaysonin alueella olleessa suuressa puurakennuksessa, joka on sittemmin purettu.
Koulu oli suunniteltu tehtaalaisten lapsille mutta myös muut lapset pääsivät siellä opintielle. Mamsellin koulun aikaan tehtaalla työskenteli yli seitsemänsataa työntekijää. Tampereen väkiluku oli silloin reilu 5000 henkeä. Opettajana toimi juuri Charlotta Hydén, jota säätyläisnaisten tapaan kutsuttiin mamselliksi. Koulun nimeksi vakiintui Mamsellin koulu. Opetusta annettiin jo silloin kahdella kielellä, suomeksi ja ruotsiksi.
Mamsellin koulun idea oli suuressa yhteisluokassa, jossa vallitsi kova kuri ja harras uskovainen henki. Lapset olivat eri-ikäisiä ja vanhemmat lapset opettivat nuorempia lapsia. Opetusvälineinä käytettiin muun muassa pieniä hiekkatauluja."

Oppilaana Minna Canth
"Kouluun pääsivät korvauksetta tehtaan omat lapset ja osittain myös kaupunkilaisten muita lapsia, joilta tosin perittiin koulutuksesta maksua. Mamsellin koulua pidetään Suomen toisena vakituisena kouluna. Koulusta oltiin ylpeitä, jopa Venäjän keisari Aleksanteri II kävi mamsellin koulussa Tampereen vierailulla vuonna 1856. Mamsellin koulu lopetti toimintansa kaupungin perustaessa ensimmäisen koulunsa vuonna 1875.
Mamsellin koulun oppilaina ovat olleet kirjailija Minna Canth sekä toinen Tampereen kehitykseen merkittävästi vaikuttanut suurlahjoittaja G. F. Ahlgren, jonka lahjoitusvaroin rakennettiin Koukkuniemen vanhainkoti.
Nottbeckit ymmärsivät koulutuksen merkityksen. Sivistyksen levittäminen kaikille on lopulta kaikkien etu. Entisaikaan vastuu koulutuksen järjestämisestä todella oli yksityishenkilöillä. Onneksi meillä on ollut näitä edistyksellisiä ja suurisydämisiä patruunoita, jotka ovat halunneet kaikin tavoin huolehtia työntekijöistään. Nottbeckien aikana Finlayson oli kuin valtio kaupungissa. Siellä oli kaikki: poliisi, palokunta, koulu, kirjasto, kirkko, seurakunta ja pankki."

Leena Kostiainen on Tampereen lasten ja nuorten palveluista vastaava apulaispormestari.

Finlaysonilta Tampellaan Palatsinsillan kautta ja takaisin on nyt kyltti!

 

Wilhelm von Nottbeckin auto, kuvauspaikka tuntematon
Finlaysonin tehtaiden kuorma-auto pääkonttorin kulmalla.

Tamperelainen autoilu alkoi Finlaysonilta

Finlaysonilla on aina oltu ajassa mukana, yleensä ensimmäisenä. Ainakin vuonna 1907 oli Finlaysonin omistaneella Nottbeckin perheellä henkilöauto. Merkki ei ole tiedossa. Vuonna 1921 tiedetään tehtailla olleen jo kuorma-auto, Mannesmann Mulag - nimeltään.

Näsilinna avataan remontoituna keväällä

Finlaysonin tehtaiden omistajasuvun von Nottbeckien rakennuttama Näsilinna on remontoitu ja avataan keväällä 2015. Alakertaan tulee ravintola ja yläkertaan kaupungin suunnittelema Museo Milavida. Museoon tulee muun muassa aineistoa Nottbeckien perheen elämästä.

Milavida on Nottbeckien barokkilinna

Finlaysonia johtaneen Nottbeckin suvun kolmannen polven edustaja Peter von Nottbeck rakennutti suureellisen uusbarokkia edustavan palatsin Mustanlahden kalliolle vuonna 1898. Finlayson & CO - yhtiöstä tuli osakeyhtiö 1900-luvun alussa ja Nottbeckit jättivät Tampereen. Suvusta myös kuoli useita jäseniä ja palatsi siirtyi lopulta kaupungin omistukseen, jolloin sen nimi muuttui Milavidasta Näsilinnaksi. Arkkitehtuurin helmi ja kulttuurihistoriallinen aarre Tampereen keskustassa, kaupungin kauneimmalla paikalla. Näsilinnassa toimi vuosikymmeniä Hämeen museo.

Finlaysonin tehtaiden omistajasuvun, von Nottbeckien vaakuna

James Finlayson myi tehtaan Carl Samuel Nottbeckille ja  Georg Adolf Rauchille vuonna 1836, edellytyksenä oli mm. Finlaysonin nimen säilyminen yrityksen nimessä, Finlayson & Co. Uudet omistajat alkoivat heti laajentaa tehdasta.Nottbeckin suku aateloitiin myöhemmin. Suvun vaakuna on esillä Helsingin ritarihuoneella.
Toimittaja Jari Niemelä kuvasi vaakunan ja arvioi suvun nimen viittaavaan pähkinävirtaan, joutsenen hän arvelee viittavaan alueeseen Saksassa,  josta suku on vuosisatoja aikaisemmin saanut alkunsa. Suvun jälkeläisiä asuu edelleen Kanadassa.

Tampereen ja Finlaysonin historiaa videolla

Finlaysonin tehtaanmyymälä on aina vetänyt asiakkaita, tässä kuva 70 vuoden takaa, vaikeana sotavuotena 1943.
Finlaysonilla kulkee vuonna 2013 vain yksi hevonen, Tallipihan Sabina.
Pikku-Pässi raiteet purettiin 1950-luvulla, Vanhan tehtaan edessä on muistona pätkä raidetta. Veturi on tallessa kaupungin varastolla.

Hevoskärryistä ja Pikku-Pässistä rajattuun huoltoliikenteeseen

Finlaysonin alueen kadut on rakennettu 1800-luvulla hevosten ja alueen oman junan Pikku-Pässin kulkureiteiksi. Pikku-Pässi kuljetti pääasiassa Santalahdesta halkoja nykyisen Siperian aukiolla olleen höyrykattilan käyttöön.
Höyrykone on edelleen samalla paikalla Werstas-museon sisällä, komeassa kunnossa. Kapeilla kujilla mahtuivat kulkemaan myös hevoset rattaineen.

Huoltoliikennettä vain yöllä ja aamulla

Nykyisin alueella on sallittu vain huoltoliikenne, muutama paikka on invapaikkoina ja varattuna väliaikaiseen, luvanvaraiseen pysäköintiin. Finlaysoninkadulla ja -kujalla voi liikkua kaikkina vuorokauden aikoina, Itäinenkatu on huoltoliikenteen käytössä vain keskiyöstä aamukymmeneen (00.00-10.00).

Finlaysonin tyttö Kaivannon Tampere-maalauksessa

Tamperelaislähtöinen taiteilija Kimmo Kaivanto teki vuonna 1976 Tampereen virastotalon aulaan kaupungin historiaa kuvaavan 13-osaisen "Tori"-maalauksen. Yhdessä osassa on "finlaysonin tyttö", jonka luonnos on esillä Palanderin talon ateljeessa, joka oli aikaisemmin Kimmo Kaivannon asuntona.

Syksyn pimeissä illoissa Finlaysonin Siperia-rakennus hallitsee Tampereen maisemaa, jo 1800-luvun lopulta alkaen.


 

Kesäreitti kansallismaisemassa

Finaysonin ja Tampellan alueiden välinen Palatsinsilta on saanut suuren suosion. Kesän tullessa silta tuo matkailijoita ihastelemaan koskiuomaa, sen kuohuja ja kauniita teollisuusrakennuksia. Molempien alueiden museot ja ravintolat löytyvät nyt helpommin.

Finlayson history in english


Finlaysonin alueen keskus on Väinö Linnan aukio

Väinö Linna työskenteli Finlaysonilla laitosmiehenä. Samaan aikaan hän kirjoitti mm. Tuntematon sotilas -kirjan.

Väinö Linnan kunniaksi on nimetty Finlaysonin alueen ulkoaukio, joka on rakennettu 1860 ja saneerattu 2004. Väinö Linnan muotokuva on upotettuna yhden rakennuksen seinään.

Finlaysonin alueen omistaja on Tampereen Kiinteistö Invest Oy, jonka puolestaan omistaa Keskinäinen työeläkevakuuutusyhtio Varma

Finlaysonin kirkko on ainutlaatuinen Tampereen kirkkojen joukossa. Se on kaupungin historiaan merkittävästi vaikuttaneiden tehtaanjohtajien James Finlaysonin ja Wilhelm von Nottbeckin hengellisen valveutuneisuuden perintöä.
Puuvillatehdas oli vuonna 1846 saanut oikeuden palkata oman papin, tehtaansaarnaajan, ja vuonna 1879 valmistui oma punatiilinen rukoushuone tehtaanportin tuntumaan. Finlaysonin seurakuntaan kuului silloin, perheenjäsenet mukaan lukien, miltei puolet kaikista tamperelaisista.
Kaupunginarkkitehti F. L. Caloniuksen suunnittelema rakennus muistuttaa tyyliltään englantilaista kongregationaalikirkkoa.
Vielä 1970-luvulla oli tehtaan tapana aloittaa vuosi sen ensimmäisen työpäivän aamun rukoushetkellä kirkossa. Vuonna 1981 Oy Finlayson Ab luovutti kirkon ja sen tontin vastikkeetta Tampereen evankelisluterilaisille seurakunnille. Luovutuksen ehtoihin kuului, että saaja käyttää jatkossakin rakennuksesta nimeä Finlaysonin kirkko.