Aamulehden uutisia

OrPon europelit ohi Julia Tokarenkon loistosta huolimatta(26.11.2014 klo 00:00:00)
Tätä lisää makuuhuoneisiin(26.11.2014 klo 00:00:00)
Putinin tiikerit kylvävät kauhua Kiinassa(26.11.2014 klo 00:00:00)
Kanadalta talvivaatteita ukrainalaissotilaille(26.11.2014 klo 00:00:00)
Jännäksi käy – puheenjohtajat pysyvät poteroissa ennen avioliittoäänestystä(26.11.2014 klo 00:00:00)
Jo kolmas kerta samalla seudulla – susi tappoi koiran(26.11.2014 klo 00:00:00)
Pankkien toiminta loppui Itä-Ukrainassa – käteistä ei saa, kortilla ei pysty maksamaan(26.11.2014 klo 00:00:00)
Kirjailija MInna Canth kävi Finlaysonin koulua 1870-luvulla.

Apulaispormestari Leena Kostiainen Finlaysonin historiasta:

Finlaysonilla oli Tampereen ensimmäinen koulu

Tampereen apulaispormestari Leena Kostiainen puhui elokuisessa Finlaysonin palatsin puistossa järjestetyssä Niittyjuhlassa alueen historiasta.
"Mamsellin koulu oli ensimmäinen tehtaankoulu Tampereella. Se aloitti toimintansa 1839 omassa, Finlaysonin alueella olleessa suuressa puurakennuksessa, joka on sittemmin purettu.
Koulu oli suunniteltu tehtaalaisten lapsille mutta myös muut lapset pääsivät siellä opintielle. Mamsellin koulun aikaan tehtaalla työskenteli yli seitsemänsataa työntekijää. Tampereen väkiluku oli silloin reilu 5000 henkeä. Opettajana toimi juuri Charlotta Hydén, jota säätyläisnaisten tapaan kutsuttiin mamselliksi. Koulun nimeksi vakiintui Mamsellin koulu. Opetusta annettiin jo silloin kahdella kielellä, suomeksi ja ruotsiksi.
Mamsellin koulun idea oli suuressa yhteisluokassa, jossa vallitsi kova kuri ja harras uskovainen henki. Lapset olivat eri-ikäisiä ja vanhemmat lapset opettivat nuorempia lapsia. Opetusvälineinä käytettiin muun muassa pieniä hiekkatauluja."

Oppilaana Minna Canth
"Kouluun pääsivät korvauksetta tehtaan omat lapset ja osittain myös kaupunkilaisten muita lapsia, joilta tosin perittiin koulutuksesta maksua. Mamsellin koulua pidetään Suomen toisena vakituisena kouluna. Koulusta oltiin ylpeitä, jopa Venäjän keisari Aleksanteri II kävi mamsellin koulussa Tampereen vierailulla vuonna 1856. Mamsellin koulu lopetti toimintansa kaupungin perustaessa ensimmäisen koulunsa vuonna 1875.
Mamsellin koulun oppilaina ovat olleet kirjailija Minna Canth sekä toinen Tampereen kehitykseen merkittävästi vaikuttanut suurlahjoittaja G. F. Ahlgren, jonka lahjoitusvaroin rakennettiin Koukkuniemen vanhainkoti.
Nottbeckit ymmärsivät koulutuksen merkityksen. Sivistyksen levittäminen kaikille on lopulta kaikkien etu. Entisaikaan vastuu koulutuksen järjestämisestä todella oli yksityishenkilöillä. Onneksi meillä on ollut näitä edistyksellisiä ja suurisydämisiä patruunoita, jotka ovat halunneet kaikin tavoin huolehtia työntekijöistään. Nottbeckien aikana Finlayson oli kuin valtio kaupungissa. Siellä oli kaikki: poliisi, palokunta, koulu, kirjasto, kirkko, seurakunta ja pankki."

Leena Kostiainen on Tampereen lasten ja nuorten palveluista vastaava apulaispormestari.

Finlaysonin tehtaiden omistajasuvun, von Nottbeckien vaakuna

James Finlayson myi tehtaan Carl Samuel Nottbeckille ja  Georg Adolf Rauchille vuonna 1836, edellytyksenä oli mm. Finlaysonin nimen säilyminen yrityksen nimessä, Finlayson & Co. Uudet omistajat alkoivat heti laajentaa tehdasta.Nottbeckin suku aateloitiin myöhemmin. Suvun vaakuna on esillä Helsingin ritarihuoneella.
Toimittaja Jari Niemelä kuvasi vaakunan ja arvioi suvun nimen viittaavaan pähkinävirtaan, joutsenen hän arvelee viittavaan alueeseen Saksassa,  josta suku on vuosisatoja aikaisemmin saanut alkunsa. Suvun jälkeläisiä asuu edelleen Kanadassa.

Finlaysonilta Tampellaan Palatsinsillan kautta ja takaisin on nyt kyltti!

 

AAMULEHTI - Heidi Pesonen 23.5.2012
Keväällä 2010 aloittanut innovaatioyhteisö Uusi Tehdas löi tiistaina pöytään komeita lukuja siitä, millaista tuotantoa Finlaysonin tehdashalleissa nykyisin syntyy.
Uutta liiketoimintaa ja innovaatioita kehittävä yhteisö on ollut mukana 350 projektissa ja synnyttämässä 30 startup-yritystä sekä yli 200 työpaikkaa. Tehtaan suojissa on luotu innovaatioita, joihin rahoittajat ovat uskoneet tähän mennessä neljän miljoonan euron arvosta. Mukana on ollut 2 000 jäsentä ja osallistujaa sekä yli sata yrityskumppania.

Muotinäytös Finlaysonilla: WINTER FASHION SHOW

Sunnuntaina 30.11.2014 klo 14.00 alkaen Siperian aukiolla on esillä talven WINTER FASHION SHOW.

Esiintymässä ovat Fashion Model Agencyn mallikoulun oppilaat; lapsimallit, teinimallit, mainsomallit sekä ammatti- ja valokuvamallit.   Näytöksen asut ovat tamperelaisten boutique-alan yritysten mallistoja.


 

Finskun kirppiksellä oli hyvä tunnelma, uutta suunnitellaan maaliskuulle

11.10. aloitettiin heti perinteeksi toivottu Finskun kirppis; kaikki alueen yritykset ja niissä työskentelevät finskulaiset saivat tulla myymään tavaroitaan vapaasti. Finlayson aloitti toimintansa vuonna 1820 erityisin vapaakaupan eduin, sitä perinnettä jatkettiin kunnialla.

Yllätysojelmaa toi YK:n tyttöjen päivän merkeissä flashmob-keikan heittänyt yliopiston tanssiryhmä.


 

Väki kokoontui Finlaysonin Niittyjuhliin

Kulttuuriyhdistyksen järjestämät Niittyjuhlat perustuvat Finlaysonin puuvillatehtaan pitkäaikaisen omistajan ja patruunan Wilhelm von Nottbeckin 1860-luvulla aloittamaan perinteeseen; yrityksen työväen ja heidän perheidensä hyväksi järjestettyyn yhteiseen elonkorjuujuhlaan. Niittyjuhlat pidettiin joka vuosi elokuun alussa. Hyvin onnistuivat juhlat myös tällä vuosituhannella, 10. elokuuta. Juhlan suojelija oli pormestari Anna-Kaisa Ikonen ja kaupungin tervehdyksen tuo apulaispormestari Leena Kostiainen. Juhlaesitelmän aiheesta ”Wilhelm von Nottbeck ja Lielahti” piti toimittaja Jari Niemelä. Kotkien Soittokunta soitti, Tyttöduo Lotta & Nella, Lauri Sahra harmonikka, Patruuna, Patrunessa ja Pikentti olivat juhlassa mukana.


 

Tampereen ja Finlaysonin historiaa videolla

Jousiorkesteri juhli naisia

Tapahtumien yö oli Finlaysonilla taas vilkas, huippuna Väinö Linnan aukion konsertit. Muun muassa Kamariorkesteri Tampere Chamberin jousisto ja Tampere Filharmonian laulava järjestäjä Jarno Laaksonen esittivät 60-luvun lauluja naisista. Seitsemästä Seinähullusta veljeksestäkin tuttu Laaksonen oli sovittanut tuttujen bändien lauluja akustiselle kokoonpanolle. Daameista mukana ovat mm. Michelle, Marianne, Elenore ja Lady Jane.

Museoiden yö veti Finlaysonilla

Lauantaina 17.5.2014 vietettiin seitsemättä kertaa Museoiden yötä Tampereella.

Finlaysonin alueella pääsi tutustumaan useampaankin Museoiden yö -kohteeseen; Mediamuseo Rupriikki, TR1 Taidehalli, Grafiikanpaja Himmelblau, Työväenmuseo Werstas, Lasten kulttuurikeskus Rulla ja Tallipiha. Tarjolla oli taiteilijatapaamisia, soitinrakennus- ja sanataidepajoja lapsille, steampunk-henkistä ohjelmaa Höyrykoneella, helsinkiläisen Brains on Art -kollektiivin osallistavaa aivotaidetta sekä tehdastyöväen historiaa, johon voi tutustua myös Ruukeista robotteihin -opastuskierroksella. Asiakkaita palvelevat Werstaan museokahvila, Tallipihan kahvila ja monet museokaupat.

Museoiden yö elävöittää myös Väinö Linnan aukiolta voi löytää kirjallisuus- ja kuva-aarteita Werstaan kirjakirppikseltä, nauttia kasvisruokaa Kasvisravintola Gopalin ruokakojulla ja Vasemmistonuorten pop up -ravintolassa sekä tutustua Art Camping Finlandin tukileiriin. Aukiolle pystytettävässä teltassa on esillä syyrialaista kulttuuria käsitteleviä elokuvia ja valokuvia. Art Camping Finland on osa maailmanlaajuista kampanjaa, jolla taiteen keinoin tuetaan syyrialaisia keskellä maassa vallitsevaa sotatilannetta. Rupriikin ja TR1:n, kuusvooninkisen takana sijaitsevalla terassilla voi nauttia kahvista ja musiikista Hukkatila ry:n kulttuurikahvilassa. Tamperelaisen yhdistyksen tavoitteena on kehittää kaupunkitilan käyttöä ja elävöittää kaupunkikulttuuria – tuoda esiin asukkaiden iloksi esimerkiksi tyhjilleen jääneitä kaupunkitiloja, hukkatiloja. Museoiden yön koko ohjelma löytyy http://museoidenyo.vapriikki.fi/ohjelma

Kansainväliset elokuvajuhlat olivat taas Finlaysonilla, 5.-9.3., aamusta iltaan. Luvassa satoja elokuvia, 30 000 kävijää, tunnettuja vieraita, keskusteluja, tutustumista kulttuureihin...
Elokuvajuhlien avajaisissa vietettiin samalla YLEn lastenohjelmien 50-vuotista historiaa; eturivissä oli upeata lastenkulttuurin tekijäjoukkoa - Maija Salo, Pekka Salo, Arja-täti ja Pertti Nättilä Ransun kanssa. Historiaa esitteli Katti Matikainen.
Elävän kirjallisuuden festivaalit on vakiintunut tapahtuma Finlaysonin helmikuussa.
TAMK:n opiskelijat järjestivät ravintolapäivän hengessä ison tapahtuman, jossa esiteltiin taiteilijaopiskelijoiden töitä.

Finlayson on tamperelaisen kulttuurin keskus


 

Finlaysonin tehtaanmyymälä on aina vetänyt asiakkaita, tässä kuva 70 vuoden takaa, vaikeana sotavuotena 1943.

Finlaysonin tyttö Kaivannon Tampere-maalauksessa

Tamperelaislähtöinen taiteilija Kimmo Kaivanto teki vuonna 1976 Tampereen virastotalon aulaan kaupungin historiaa kuvaavan 13-osaisen "Tori"-maalauksen. Yhdessä osassa on "finlaysonin tyttö", jonka luonnos on esillä Palanderin talon ateljeessa, joka oli aikaisemmin Kimmo Kaivannon asuntona.

Syksyn pimeissä illoissa Finlaysonin Siperia-rakennus hallitsee Tampereen maisemaa, jo 1800-luvun lopulta alkaen.


 

Kesäreitti kansallismaisemassa

Finaysonin ja Tampellan alueiden välinen Palatsinsilta on saanut suuren suosion. Kesän tullessa silta tuo matkailijoita ihastelemaan koskiuomaa, sen kuohuja ja kauniita teollisuusrakennuksia. Molempien alueiden museot ja ravintolat löytyvät nyt helpommin.

Finlayson history in english


Finlaysonin alueen keskus on Väinö Linnan aukio

Väinö Linna työskenteli Finlaysonilla laitosmiehenä. Samaan aikaan hän kirjoitti mm. Tuntematon sotilas -kirjan.

Väinö Linnan kunniaksi on nimetty Finlaysonin alueen ulkoaukio, joka on rakennettu 1860 ja saneerattu 2004. Väinö Linnan muotokuva on upotettuna yhden rakennuksen seinään.

Finlaysonin Siperiassa on Eiffel -tornin teräspalkit

Siperia Liikekeskuksen ja Aamulehti Siperian kokonaisuus on rakennettu vuosina 1899-1926. Siperian uljaiden asemakaavalla suojeltujen rakennusten kunnostus päättyi 2001. Siperiassa toimii nykyään lukuisia ravintoloita ja Kustannus Oy Aamulehti.
Siperia-nimellä on kolme selitystä:
- Rakennuksen kerrotaan saaneen nimensä suurista mittasuhteistaan
- Vuosisadan vaihteessa Siperia "opetti" suomalaisia aivan konkreettisestikin.
- Samaan aikaan Venäjällä rakennettiin myös maailman pisintä rautatietä, Siperian rataa.
Rakennuksen uusi pilari-palkkijärjestelmä vähensi julkisivun kuormaa. Tämä kevensi rakennuksen ulkonäköä. Keskustorille avautuvaa pääjulkisivua hallitsevat sirot tiilipilasterit, joiden välissä on suuret korkeat ikkunat. Tärkeän osan julkisivusta muodostavat ikkunan kaarimuurauksissa käytetyt betonikappaleet.
Kehräämön koneet saivat käyttövoimansa höyrykonehuoneesta. jonne asennettiin Suomen suurin höyrykone Sulzer 1898. Höyrykonehuoneeseen koneineen voi nykyään tutustua höyrykonemuseossa.
Siperian tukirakenteena ovat niitatut teräspalkit, jotka tulivat samaan aikaan rakenteilla oleven Eiffel-tornin valmistajalta.

Finlaysonin alueen omistaja on Tampereen Kiinteistö Invest Oy, jonka puolestaan omistaa Keskinäinen työeläkevakuuutusyhtio Varma

Finlaysonin kirkko on ainutlaatuinen Tampereen kirkkojen joukossa. Se on kaupungin historiaan merkittävästi vaikuttaneiden tehtaanjohtajien James Finlaysonin ja Wilhelm von Nottbeckin hengellisen valveutuneisuuden perintöä.
Puuvillatehdas oli vuonna 1846 saanut oikeuden palkata oman papin, tehtaansaarnaajan, ja vuonna 1879 valmistui oma punatiilinen rukoushuone tehtaanportin tuntumaan. Finlaysonin seurakuntaan kuului silloin, perheenjäsenet mukaan lukien, miltei puolet kaikista tamperelaisista.
Kaupunginarkkitehti F. L. Caloniuksen suunnittelema rakennus muistuttaa tyyliltään englantilaista kongregationaalikirkkoa.
Vielä 1970-luvulla oli tehtaan tapana aloittaa vuosi sen ensimmäisen työpäivän aamun rukoushetkellä kirkossa. Vuonna 1981 Oy Finlayson Ab luovutti kirkon ja sen tontin vastikkeetta Tampereen evankelisluterilaisille seurakunnille. Luovutuksen ehtoihin kuului, että saaja käyttää jatkossakin rakennuksesta nimeä Finlaysonin kirkko.