Finlaysonin tyttö Kaivannon Tampere-maalauksessa

Tamperelaislähtöinen taiteilija Kimmo Kaivanto teki vuonna 1976 Tampereen virastotalon aulaan kaupungin historiaa kuvaavan 13-osaisen "Tori"-maalauksen. Yhdessä osassa on "finlaysonin tyttö", jonka luonnos on esillä Palanderin talon ateljeessa, joka oli aikaisemmin Kimmo Kaivannon asuntona.

Finlaysonin tehtaiden omistajasuvun, von Nottbeckien vaakuna

James Finlayson myi tehtaan Carl Samuel Nottbeckille ja  Georg Adolf Rauchille vuonna 1836, edellytyksenä oli mm. Finlaysonin nimen säilyminen yrityksen nimessä, Finlayson & Co. Uudet omistajat alkoivat heti laajentaa tehdasta.Nottbeckin suku aateloitiin myöhemmin. Suvun vaakuna on esillä Helsingin ritarihuoneella.
Toimittaja Jari Niemelä kuvasi vaakunan ja arvioi suvun nimen viittaavaan pähkinävirtaan, joutsenen hän arvelee viittavaan alueeseen Saksassa,  josta suku on vuosisatoja aikaisemmin saanut alkunsa. Suvun jälkeläisiä asuu edelleen Kanadassa.

Finlaysonilta Tampellaan Palatsinsillan kautta ja takaisin on nyt kyltti!

 

Finlaysonin yrityksiä tarjouksineen Tampere-passissa

Tampere Tunnetuksi Passi on uusi verraton etuvihko Tampereen keskustaan. Passi sisältää yli 160 tuntuvaa tarjousta keskustan palveluihin. Mukana on muun muassa ravintoloita, kahviloita, vaatekauppoja, putiikkeja, teattereita, liikuntakeskuksia, kelloliikkeitä, hotelleja ...  ja monia Finlaysoni alueen yrityksiä. Passia myydään mm. Nostalgiassa ja Werstaalla.

Lauri Viidan syntymästä 100 vuotta:

Näin Lauri Viita kirjoitti Moreenissa (1950) Finlaysonista

Jonakin vuorokauden hetkenä, milloin myöhäisenä, milloin varhaisena, Iisakki keräsi työkalunsa ja puurastustähteensä tiettyihin paikkoihin ja lähti määrämittaisin askelin astumaan Puuvillatehtaankatua puuvillatehtaan kirkon ohi määrättyyn puuvillatehtaan työläisasuntoon, jossa määrätyt toimet, makuu ja syöminen, odottivat toimittajaansa. Sitä väliä hän oli astellut jo kymmenisen vuotta, astellut ja katsellut, tähystänyt kaksin silmin; yksikin olisi ollut niin tutulla väylällä ihan silkkaa ylellisyyttä.

Katu oli suoraa ja sileää, korttelit säännöllisiä neliöitä, kaistale taivasta oli jokaisen kadun päällä. Mikäs oli astuessa selvää janaa edestakaisin, itään ja länteen!  Ei ollut todellakaan liikaa vaadittu, että täysi-ikäisen miehen piti taluttamatta osata tehtaasta sänkyyn ja sängystä tehtaaseen.

Siellä, poikkikadun varrella, oli sitten se puuvillatehtaan sairaalakin. Eipä ollut unohdettu sitäkään seikkaa, mikä erinomainen järjestys!

Oli siinä jo kyllin aihetta arvella, että saattoipa hyvinkin olla olemassa myös puuvillatehtaan taivas ja puuvillatehtaan helvetti. Kovin turvallista ja täsmällistä oli kaikki, yhtäläistä kuin samanlainen.

Talotkin olivat kuin yksi ja yksi: samanmuotoiset, samanväriset, samanlaiset ikkunat, samanlaiset halkoluukut. Miten lienevät herrat suunnitelleet: pitikö myös asujien tulla aivan toistensa kaltaisiksi?

Iisakki hiukan liioitteli; niin paljon kuin yleistä ja yhtäläistä olikin, kasarmien asema ei voinut olla täsmälleen sama. Sitäpaitsi rakennussuuntaa oli kahta laatua, vaikka se olisi todellakin voinut olla

täsmälleen sama. Suorastaan ilkeyttä oli, ettei hän ottanut lainkaan huomioon talojen pituuseroja, ei edes savupiippuja laskenut, vaikka juuri näistä seikoista olisi kiistattomasti selvinnyt luovan mielikuvituksen osuus.

Finlaysonin uusi juhlatila on nyt Vooninki

Finlaysonilla kaupunkilaisten vuokrakäyttöön vapautunut tapahtuma- ja juhlakeskus tunnetaan nyt  nimellä Vooninki. Moron lukijat jättivät kilpailuun noin 250 nimiehdotusta.

Nimiraatiin kuuluivat Varman Finlaysonin alueen kiinteistöpäällikkö Kai Niinimäki, mediamuseo Rupriikin tutkija Outi Penninkangas,  pormestarin erityisavustaja Mikko Närhi sekä Moron tuottaja Jari Mylläri.
– Hyvässä nimessä voi olla mukana paikan historiaa, toivoi  kiinteistöpäällikkö Kai Niinimäki.
Vooninki-nimeä ehdotti neljä henkilöä. Palkinnon eli 50 euron lahjakortin Siperiassa sijaitsevaan Fabric-ravintolaan voitti Elisa Kotkavuori. Hän perusteli Vooninki-ehdotusta näin:
– Uusi juhlatila sijaitsee Kuusvooninkisen ensimmäisessä vooningissa, joten Vooninki voisi olla sopiva ja selkeä nimi.
Vooninki-nimi juontaa ruotsista (våning, kerros). Talon valmistumisen jälkeen, vuonna 1840 Finlaysonilla työskenteli noin 220 henkilöä, joista alle viisitoistavuotiaita 113.

Vapauden museo sijoittuu Kuusvooninkisen (vas) eteläpäätyyn, museo avataan 28. marraskuuta 2016.

Kuusvooninkiseen tulee syksyllä Vapauden museo

Tampereelle avataan ensi vuoden lopulla uusi museo. Vapauden museo tulee vanhan Finlaysonin vanhan tehtaan "Kuusvooninkisen eteläpuolelle, piipun tuntumaan, Työväenmuseo Werstaan yhteyteen.
Käytännössä museon toteuttavat Työväenmuseo Werstas, Työväen Arkisto ja Kansan Arkisto. Vapauden museon tarkoitus on kertoa ”itsenäisen Suomen rakentamisesta Venäjän vallan alla eläneestä luokkayhteiskunnasta hyvinvointivaltioksi”.  Vapautta käsitellään nimenomaan ihmisten ja arjen tasolla.
Näyttely kuvaa millaisia asioita vapaus on tarkoittanut suomalaisille eri aikoina: vapautta nälästä, sananvapautta, vapautta osallistua politiikkaan ja järjestäytymiseen tai mahdollisuutta viedä lapsi päivähoitoon.

 

Finlaysonin alueen yritykset yhteistyössä taidekesään

Kesällä 2015 järjestettiin ensimmäinen Finlaysonin Art Area, koko kesän jatkunut huipputasoinen taidetapahtuma, joka sai väkeä liikkeelle - Tampere on kuvataidekaupunki, Finlayson sopii sen keskukseksi.

Kesän 2016 taidetapahtumaa järjestellään jo ja aina vaan innostuneemmin, alueen yritykset suunnittelivat jo tammikuussa yhteistyötä ja toiminnan laajentamista.

Finlaysonilla suunnitellaan Tampereen ratikkaa

Tampereelle suunnitellaan ratikkaa, josta tehdään lopullinen päätös lokakuussa 2016. Suunnittelu on vauhdissa, toimisto - Big room -  sijaitsee Finlaysonilla.  Luonteva paikka, Finlaysonilla oli oma sisäinen ratikka jo 1872, joka sähköistettiin vuonna 1900. Pikku-pässi kuljetti pääasiassa halkoja Santalahdesta Siperian pihaan höyrykoneelle.

Pertti Ketonen (vas) sai Kulttuurikukkasen ja heti perään Varman kiinteistöpäällikkö Kai Niinimäki kävi tuomassa kukkia.

Himmelblaun Pertti Ketonen sai Kulttuurikukkasen

Tampereen kulttuuriyhdistys ry ojentaa vuoden 2015 Kulttuurikukkanen-kunniakirjan Grafiikanpaja Himmelblaun johtaja Pertti Ketoselle.
Pertti Ketonen on edistänyt ja virkistänyt tamperelaista kulttuurielämää vuonna 2015 organisoimalla suuren Finlayson Art Area -taidetapahtuman Finlaysonin alueelle. Finlayson Art Area, FAA, esitteli Suomen tunnetuimmilta tekijöiltä taidetta ulko- ja sisänäyttelyin ja houkutteli paikalle tuhansia vieraita.
Pertti Ketonen on pitkän linjan yrittäjä, joka on pärjännyt taiteen vaikealla alalla talouden taantumakausista huolimatta. Ketonen on kunnostautunut myös tuomalla taidetta galleriasta ihmisten pariin monipuolisilla yhteistyöprojekteilla, esimerkkinä Kuhmon Kamarimusiikkifestivaali. Vaikeina aikoina tulee satsata uusiin, rohkeisiin avauksiin, olla innovat iivinen ja luova. Tämä positiivisen tekemisen meininki kuvaa erinomaisesti Pertti Ketosta.
Kulttuurikukkanen myönnetään tamperelaista kulttuuria edistävälle taholle vuosittain. Kunniakirja jaettiin nyt 12. kerran. Viime vuonna Kulttuurikukkasen sai ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali. Tampereen kulttuuriyhdistys ry on toiminut tamperelaisen kulttuurielämän puolesta jo vuodesta 1974.
Grafiikanpaja Himmelblau on toiminut Finlaysonin alueella 1990-lvulta alkaen, nykyisistä toimijoista Himmelblau on alueen vanhin yritys.

Kiinteistöpäällikkö Kai Niinimäki:

Finlaysonin alueen tarinaan on helppo liittyä

Finlaysonin alueen uusi kiinteistöpäällikkö ekonomi, KTM Kai Niinimäki tuntee suomalaisia kaupunkeja ja niiden toimitilakiinteistöjä ja -käyttäjiä hyvin lähes 20 vuoden työuransa kautta.
- Kun minulle tuli mahdollisuus lähteä johtamaan ja kehittämään Finlaysonin aluetta, oli helppo tarttua haasteeseen ja ryhtyä toimeen. Finlaysonilla on historian ja maineensa ansiosta lähtökohdat ja vetovoima kunnossa, tarvitsee vain hypätä jatkamaan liki kaksisataavuotista tarinaa. Finlayson on hieno, uniikki alue koko Suomessa, jonka tulevaisuudessa näen paljon potentiaalia osana kehittyvää Tampereen ydinkeskustaa, sanoo Kai Niinimäki.
Niinimäen monipuoliseen työhistoriaan kuuluu muun muassa Lidl -kauppaketjun myymäläverkoston rakentaminen yhtiön Suomen toiminnan alkuvuosina ja tuoreimpana reilu 10 vuoden työkokemus kauppakeskusoperaattori Cityconin palveluksessa eri tehtävissä mm. Tampereen Koskikeskuksen kauppakeskuspäällikkönä ja viimeksi Länsi- ja Keski-Suomen alueen vuokrauspäällikkönä.
- Uudessa työtehtävässäni pääsen hyödyntämään laaja-alaisesti kiinteistöosaamistani. Finlaysonin alueen päivittäinen johtaminen on kiinteistöjen teknisestä ylläpidosta huolehtimisen lisäksi mm. kaupallisen vetovoiman ja asiakasvirtojen parantamista esimerkiksi alueen toimijoiden keskinäistä yhteistyötä ja yhteismarkkinointia edistämällä. Merkittävä osa toimenkuvaa on myös vuokraukseen liittyvät neuvottelut niin nykyisten kuin uusien toimijoidenkin kanssa. Alueen tilat ovat pääasiassa täynnä, mutta liki 100 000 neliön rakennuskannassa on aina vaihtuvuutta, ja Finlayson on monelle uudelle toimijalle kiinnostava ja hyvä osoite Tampereella.
- Toimitilakiinteistö ei ole koskaan valmis, vaan kiinteistönomistajan tulee koko ajan olla herkällä korvalla kehittämässä kohdetta ennakoimaan markkinoiden, kilpailutilanteen ja kysynnän muutoksiin. Kaupallisen ja toiminnallisen kehittämisen lähtökohtana on oltava selkeä visio tavoitetilasta ja askelmerkeistä sitä kohti.
- Teemme Finlaysonista yhdessä alueen noin 130 vuokralaistoimijan ja muiden sidosryhmien kanssa entistä viihtyisämmän ja toimivamman palvelukeskittymän alueen tuhansille päivittäisille asiakkaille, työssäkäyville ja muille käyttäjille. Tarjoamme myös vetovoimaisen toimintaympäristön niin vapaa-ajan, viihteen, hyvinvoinnin, kulttuurin ja ravintolaelämän palveluille ja tarjoamme monipuolisia tilaratkaisuja erikokoisille ja eri kehitysvaiheissa oleville toimistovuokralaisille.
- Tampereen keskustan kehittämisessä on nyt hyvä ”pöhinä” päällä koko kaupungin tasolla. Isoja hankkeita on jo käynnissä ja useita uusia lisäksi suunnittelupöydillä. Finlaysonin alueella on tärkeätä olla aktiivinen ja näkyvä rooli koko keskusta-alueen kehittämisessä. Alueen tärkeimpiä vahvuuksia ovat mm. sijainti, historia, monipuolinen ja kehittyvä palvelusisältö, persoonallisuus ja tunnettuus.

Niinimäen vastuulle Keskinäinen työeläkeyhtiö Varmassa kuuluu muitakin yhtiön omistamia kiinteistöjä kuten Pyynikillä sijaitsevat Suomen Trikoon kiinteistöt, Instan Groupin toimistorakennuksia Sarankulmassa sekä useita liike-toimistokiinteistöjä Turun seudulla.

Finlayson history in english


Finlaysonin alueen omistaja on Tampereen Kiinteistö Invest Oy, jonka puolestaan omistaa Keskinäinen työeläkevakuuutusyhtio Varma

Finlaysonin kirkko