--- Finlaysonin alueella vilkas elokuun viikko ---
- Pumpulienkeli Anna julkaistaan - Johan nyt on markkinat - Työväen kirjallisuuspäivä - Spark-nuorten kultuuritapahtuma
 |
Pumpulienkeli Annan kahvitunti 25.8.2010 klo 14.00 Galleria Nottbeckissa
Pitkän linjan finlaysonilaisen Mikko Lavijärven esikoiskirja Pumpulienkeli Anna julkaistaan entisten ja nykyisten finlaysonilaisten ja heidän ystäviensä Finlaysonilla, Galleria Nottbeckissa, Media 54:ssa
Kirjailija kertoo kirjastaan ja museolehtori Hanna Yli-Hinkkala kertoo keitä finlaysonilaiset pumpulienkelit olivat. Tarjolla kahvitunnin kahvit ja pullaa.
Pumpulienkeli Anna työskenteli 1880-luvun Finlaysonin tehtailla. Hänen romanttiseen ja jännittävään tarinaansa liittyy todellisia historiallisia tapahtumia, tehtaan töitä ja tehtaalaisten sekä patruunan elämää.
Pumpulienkelit ovat naisvoittoisen Tampereen esikuvia.
 |
Hannu Salama ja Kari Hotakainen Työväenkirjallisuuden päivässä 28.8.
Työväenmuseo Werstas Tampereella täyttyy yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta 28.8.2010 klo 10-17.30. Mukana kirjailijoita, tutkijoita sekä yli 30 kustantajaa ja muuta näytteilleasettajaa! Vapaa pääsy.
Yhtenä kohokohdista nähdään Hannu Salaman haastattelu. Tutkijoiden puheenvuorot käyttävät Erkki Tuomioja, Erkki Sevänen ja Mikko Lahtinen. Luvassa on pohdintaa vanhan työväenliikkeen intellektuelleista, kapitalismikritiikistä nykykirjallisuudessa sekä työväenkirjallisuuden katoamisesta. Minäkö työväenkirjailija? -keskustelu puolestaan haastaa Mikko Rimmisen, Kari Hotakaisen, Anneli Kannon ja Kaiho Niemisen pohtimaan suhdettaan työväenkirjallisuuteen. Dekkarikeskustelussa kirjailijat Leena Lehtolainen, Pirkko Arhippa, Timo Sandberg ja Seppo Jokinen pohtivat rikoskirjallisuuden yhteiskunnallisia ulottuvuuksia.
Kustantajien lavalla ovavt mm. Anna Kontula, Juha Suoranta, Jotaarkka Pennanen, Kari Aronpuro, filosofiaa lapsille sekä Lenin-museon johtaja Aimo Minkkisen ja kääntäjä Mika Rassin keskustelu Vladimir Majakovskin idästä ja lännestä. Koko ohjelma sivulla http://www.tkm.fi/tyovaenkirjallisuudenpaiva
 |
Finlaysonin Galleria Nottbeckissa on kesän ajan matkailukuvia, infoa ja piippukuvia
Finlaysonin Galleria Nottbeckissa toimii 27.8. 2010 asti Tampere-valokuvanäyttely ja kesän matkailupiste Media 54-rakennuksen aulassa, Satakunnankatu 18 Galleria Nottbeck.
Nottbeckin suku Gallerian nimellä halutaan kunnioittaa Finlaysonin 190 –vuotisen historian merkeissä Finlaysonin tehtaiden suurinta vaikuttajaa Nottbeckin sukua ja erityisesti Wilhelm von Nottbeckia. Galleriassa on esillä Nottbeckin esittelytaulu.
Tampereen uusi matkailupiste Galleriassa toimii Finlaysonin alueen ja GoTampereen yhteinen Tampereen matkailupiste, joka palvelee matkailijoita läpi kesän kaikkina päivinä klo 11-19.00.
Jätä kuvaterveiset kaikkien katsottavaksi Matkailupisteessä on matkailijoille uusi ja erikoinen tapa jättää terveiset mukavalle Tampereelle. Matkailijat voivat käydä lataamassa lomapäivien Tampere-digikuvansa Galleria Nottbeckissä kaikkien muidenkin nähtäväksi kesän ajaksi.
Elävää Tamperetta videoilla Juhannusviikosta alkaen Galleria Nottbeckissa voi katsella Tampere-videoita.
Tam & Pere – näkemykselinen valokuvanäyttely kotikulmilta Valokuvanäyttelyn nimi on Tam & Pere. Valokuvaajina Jyrki Nisonen, Vesa Laine ja Petri Pykäläinen. Nimi viittaa Tampereen eläintarhan leijoniin 1960-luvulla. Kuvaajat kertovat kulkeneensa kuvailemassa kotikaupunkia etsien kaupungin kauneutta uudelleen, ihastellen vanhojen rakennusten ja tehtaiden arkkitehtuuria. He halusivat kuitenkin esittää siitä oman näkökulmansa. ne ovat kaupunkipoliittisia kuvia ja/tai hulluttelevia kuvia, miten kukin tulkitsee.
 |
HUB aloitti Finlaysonilla
Hub on uudenlainen yhteisöllinen työtila. Se on paikka yrittäjille, yrityksille ja muille toimijoille työskennellä ja verkostoitua yhdessä. Hub on avoin tila, jossa on tarjolla vapaita työpöytiä, sohvia, neuvotteluhuoneita ja kaikki muut modernin toimiston palvelut, jotta Hubin jäsenet voivat keskittyä olennaiseen. Aikapohjainen jäsenyysmalli mahdollistaa myös osa-aikaisen työskentelyn Hubissa.
Hubin juttu on avoimen yhteisen työtilan ja samanhenkisten jäsenten mahdollistama jäsenten vuorovaikutus ja yhteistoiminta. Hubissa on aina host, tilan ja yhteisön hoitaja, jonka päätehtävä on tuoda yhteen erilaisia ihmisiä ja verkostoja ja mahdollistaa epätodennäköisistä kohtaamisista syntyvät uudet ideat ja innovaatiot.
Hub on kansainvälinen verkosto, jolla on toimipisteitä kohta 20 kaupungissa ympäri maailman. Hubin jäsenet voivat hyödyntää koko kansainvälistä verkostoa omassa toiminnassaan. Samalla Hub on myös yhteiskunnallinen yritys ja liike, joka pyrkii kokoamaan yhteen muutoksentekijöitä ja vastaamaan ruohonjuuritasolta maailman suuriin sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöön liittyviin haasteisiin.
Hub Tampere uudistaa yrityskulttuuria ja vanhoja toimintamalleja. yhteys Elina Ruuskanen elina.ruuskanen@the-hub.net 040 757 1711
Museoiden yö oli menestys
Lauantaina 15.5. järjestetty Museoiden yö oli menestys, sillä kävijöitä oli lähes nelinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna, yhteensä n. 1700 myytyä lippua. Finlaysonilta mukana olivat TR1, Werstas, Mältinranta ja Himmelblau ja erikoiskohteena Näsinlinna tai kuten Finlaysonilla käytetään sadan vuoden takaista nimeä Milavida.
 |
 |
Mältinrannan kevät: grafiikan kursseja ja näyttelyitä
Finlaysonin vanhassa vedenpuhdistuslaitoksessa on Tampereen Taiteilijaseuran näyttely- ja toimitilat. Seura järjestää jatkuvasti kursseja ja näyttelyitä.
Kurssit: * 12.-14.3. + 19.-21.3. Collagrafia ja carborundum, op. Helge Riskula * 26.-28.3. Serigrafian perusteet op. Pia Feinik * 9.-11.4. + 23.-25.4. Metalligrafiikkaa akryylipohjusteilla, op. Annu Salminen * 7.-9.5. + 14.-16.5. Litografia, op. Anna Alapuro * 21.-23.5. + 28.-30.5. Kokeileva grafiikka, op. Helge Riskula
Lisätietoja: Tampereen Taiteilijaseura ry, Kuninkaank. 2, Tampere
p. 010 420 2040, email@tampereen-taiteilijaseura.fi
Näyttely 2.3.asti: Zsuzsa Demeteri, Terhi Asumaniemi ja Jaana Tyrmi. Avoinna 13.2.-2.3.2010 ma-to 12-18, pe-su 12-16, Vapaa pääsy.
 Finlaysonin tiedekahvilassa 18.1.2010 professori Laurie S. Kaguni Michiganin yliopistosta |
Top women in top science - Café Scientifique
Finlaysonin tiedekahvilassa ma 18.1.2010 klo 18.30, Siperian aukiolla professori Laurie S. Kaguni Michiganin yliopistosta puhuu aiheesta "Top women in top science." Professori Kaguni on erittäin ansioitunut ja moneen kertaan palkittu tutkija ja hän kertoo on miten alunperin ranskan opintoja suunnittelevasta tytöstä tulikin maailmankuulu tiedenainen! Englannin kielinen luento
"Our research is centered around understanding the molecular mechanisms involved in the replication and expression of the mitochondrial DNA genome and their regulation. Our experimental approach is to employ a combination of biochemical and molecular genetic methods toward the development of /in vitro/ and transgenic systems from /Drosophila/."
Arkisto
Finlaysonin alueen kesäopastuksia - Lähtö Werstaalta
Tuu kattoon Meirän kaupunkia! 15.8. asti klo 15 päivittäin (ei ma)
Opastetulla kiarroksella kattellaan Werstaan uutta päänäyttelyä ”Meirän kaupunkia” oppaan kanssa. On Pispalan pianoismallia, osuuskauppaa ja kirjapainoo, karonneita ammatteja pyykkäristä lävistäjättäreen ja lopuks pyärähretään tyäväentalolla. Kesto n. 45 min. Pääsymaksu 5/4 €, alle 18 –vuotiaat ilmaiseksi.
Come and see Our Town!
English guided tour to the exhibition Our town 7.7.-25.8. Wednesdays at 1pm (45 minutes).
Entrance fee 5/4 €, under 18 years old free of charge.
Kummituksen kepponen - aikamatkakierros lapsille 6.7.-5.8. ti ja to klo 11.00, myös ke 28.7., ja pe 30.7.
Kummitus Eevertti -koltiainen on piilottanut höyrykoneen osia. Lapset auttavat etsimään niitä, jotta mestari saa koneen pyörimään. Opastetulla kierroksella lapset tutustuvat hauskalla tavalla tehtaan toimintaan ja historiaan, 1900-luvun alun elämään ja saavat kummituksen paljastamaan kätköt suorittamalla erilaisia aiheeseen liittyviä leikkisiä tehtäviä. Liput 5 euroa, kesto n. 50 min (yli 5-vuotiaille).
Pumpulin plikkain jäljillä 4.7.-5.9. sunnuntaisin klo 13.00
Monipuolinen opastuskierros Suomen ensimmäisen suuryrityksen, Finlaysonin puuvillatehtaan historiaan. Kierroksen aikana tutustutaan Tekstiiliteollisuusmuseoon ja Höyrykonemuseoon. Lopuksi tehdään vielä kierros ulkona historiallisella tehdasalueella. Kesto 1,5 h, liput 7/6/2 €.
 |
 |
Nottbeck-suku teki Finlaysonin tehtaista suuren
James Finlayson perusti Finlaysonin tehtaat Tammerkosken rannalle vuonna 1820. Hän myi yhtiön pietarilaisille Venäjän keisarin henkilääkäri Georg Adolf Rauchille ja liikemies Carl Samuel Nottbeckille vuonna 1836. Finlaysonin tehtaat säilyivät sukujen omistuksessa vuoteen 1908.
Wilhelm von Nottbeck tuli yrityskaupan aikana 20-vuotiaana yhtiöön töihin. Tehtaanjohtajaksi ja omistajien edustajaksi nimitettiin aluksi Ferndinand Uhde. Vuonna 1860 Wilhelm von Nottbeck tuli tehtaiden johtoon ja toimi Finlaysonin tehtaiden patruunana kuolemaansa saakka vuoteen 1890. Hänen merkityksensä Finlaysonin tehtaiden ja myös Tampereen kaupungin kehittäjänä on suuri. Nottbeck tunnettiin patruunana, joka kantoi huolta työväestön hyvinvoinnista. Tehtaalla oli mm. oma koulu, kirkko, sairaskassa, palokunta, sairaala, orpokoti sekä paljon tehtaan järjestämiä tapahtumia ja harrastusryhmiä. 1860-luvun nälkävuosina tehtaalla jaettiin ruokaa kaikille kaupunkilaisille. Finlaysonilla oli kahteen otteeseen palkanmaksussa käytössä oma raha, koska Venäjän ruplan arvo oli romahtanut. Hänen aikanaan yhtiö kasvoi yhdeksi Suomen suurimmista yrityksistä, jossa oli yli 3000 henkilöä työssä.
Nottbeck sai puolisonsa Marie Elisen, os. von Mengden, kanssa seitsemän lasta, kaikki poikia. Pojista Wilhelm, Peter ja Alexander osallistuivat tehtaiden toimintaan. Vuonna 1917 viimeiset Nottbeckin suvun jälkeläiset lähtivät Tampereelta.
 Finlaysonilaisia vuodelta 1870, Tampereella oli silloin 7000 asukasta, Finlaysonilla työskenteli 2300 henkilöä. |
Tampereen ja koko maan tehtaista suurin oli Finlaysonin puuvillatehdas, jonka suhdanteita ja työntekijöiden kysyntää kaupungin väestön muutokset olivat noudatelleet 1870-luvulle saakka. Vuonna 1870 Finlaysonilla oli noin 2300 työntekijää, eli yli puolet kaikista tehtaalaisista työskentelivät Finlaysonin palveluksessa. Vuonna 1900 Finlayson oli edelleen suurin tehdas, jolla oli työntekijöitä jo yli 3000. Väestömäärän kasvettua huimasti se tarkoitti, että enää joka kolmas tehtaalainen työskenteli Finlaysonilla.
 Werstaan uudessa näyttelyssä on vanhan Pispalan pienoismalli |
Marssi Werstaalle Vappuna!
Werstaalla juhlitaan vappua kello 11-18. Museolle on koko päivän ilmainen sisäänpääsy.
- klo 12, 13.00, 15.30 ja 16.30 Opastukset Meirän kaupunkiin - Lyhkösellä vartin kiarroksella kattellaan vähä "Meirän kaupunkia oppaan kanssa. On Pispalan pianoismallia, osuuskauppaa ja kirjapainoo, karonneita ammatteja pyykkäristä lävistäjättäreen ja lopuks pyärähretään tyäväentalolla".
- klo 13.30-14.30 Työväenmuseon vappukeskustelu- Paikalla kansanedustajat Minna Sirnö ja Jukka Gustafsson sekä Paperiliiton sihteeri Sauli Kovanen, juontajana museonjohtaja Kalle Kallio.
- klo 15.00-15.30 Sadan vuoden laulut Tampereen Työväenyhdistyksen Naiskuoro.
- Merkitse vappusi! Werstaan vappumerkkityöpajassa voit toteuttaa oman vappumerkkisi (1 €).
Tekemistä lapsille klo 11-18 Vappuaskartelua sekä Maailman paras vappupallo, piirustuskilpailu, leikkialue vapaassa käytössä.
Museokahvila auki kahvia, virvokkeita, munkkeja. Vapaa pääsy!
 |  |  |
Elokuvajuhlat Finlaysonilla
Keskiviikosta sunnuntaille, 10.3.-14.3. kestää Tampereen kansainväliset elokuvajuhlat Finlaysonilla. Plevnassa on esityksiä, Werstaalla on seminaareja ja TR1:ssä on näyttely. Ensimmäinen esitys on keskiviikkona klo 14.00 ja esityksiä riittää aamusta iltaan sunnuntaihin asti. Lippuja saa Plevnan lipunmyynnistä. Plevnan aulassa on myös info ja myyntipiste, josta saa filkkareiden pitkähihaisia t-paitoja, puseroita ja pipoja.
Kevättalven odotetuimpaan lyhytelokuvatapahtumaan odotetaan aikaisempien vuosien tapaan runsaat 30 000 kävijää.
 |
2010 on Finlaysonin alueen juhlavuosi, 190 vuotta James Finlaysonin konepajan ja valimon perustamisesta
James Finlayson (1771-1852) oli tehtailija, jota pidetään myös Suomen teollisuuden isänä. Hän perusti Finlaysonin puuvillatehtaan vuonna 1820. Hänen puolisonsa oli Margaret Finlayson. Finlayson syntyi Glasgow`ssa, Skotlannissa. Uskonnoltaan hän oli silloin syrjitty kveekari ja vaatimattomista oloista, joten hän ei saanut korkeampaa muodollista koulutusta, mutta pätevöityi koneteknikoksi.
Vuonna1798 perustettiin Pietariin keisarilliset Aleksanterin manufaktuurilaitokset, jonne Finlayson tuli konemestariksi ja tutustui itse keisariin. Englannista modernien koneiden vienti oli ankarasti kiellettyä, joten tietotaidon vienti oli ainoa keino teollisuuden käynnistämiseksi muualla.
Vuonna 1819 Finlayson ja Englannin raamattuseuran yliasiamies tohtori John Patterson matkustivat Suomeen käynnistämään raamattujen levittämistä maassa. Samana vuonna myös keisari vieraili Tampereella. Tammerkoski havaittiin oivalliseksi voimanlähteeksi teollisuudelle. Ennen tehtaan perustamista Finlayson kirjoitti keisarille pyytäen itselleen ja seuraajilleen uskonvapautta. Aleksanteri suostui pyyntöön, ja kaikilla Finlaysonin työntekijöillä oli uskonnonvapaus. Saatuaan porvarioikeudet ja senaatin privilegiokirjeen Finlayson rakennutti lainan turvin konepajan ja valimon vuonna 1820 tuottamaan karstaus- ja kehruukomeita tekstiiliteollisuudelle. Keisari myönsi 1821 Tampereelle erivapauden tuoda raaka-aineita ja koneita ilman tullia.
Tilauksia ei kuitenkaan tullut ilman kysyntää ja vuonna 1823 Finlayson vaihtoi alaa tekstiiliteollisuuteen uuden Suomen senaatin myöntämän lainan turvin. Edullisen valtion lainan vastineeksi määrättiin, että jokaisen suuriruhtinaskunnan kansalaisen oli halutessaan päästävä tutustumaan tuotantoon. Menestys alkoi vasta 1828 kun raaka-aineessa siirryttiin tuontipuuvillaan ja pian tehdas antoi töitä kymmenelle työntekijälle. Vuonna 1833 tehtaassa oli jo yli 500 värttinää. Hurskaana miehenä Finlayson antoi töitä myös lapsille haluten auttaa orpoja ja turvattomia. Orpoja varten tehtaalle perustettiin oma lastenkoti.
Vuonna 1836 iäkäs Finlayson myi tehtaansa rääveliläiselle liikemiehelle Carl Samuel Nottbeckille ja hovineuvos Georg Adolf Rauhille ja toimi pari vuotta neuvonantajana ennen paluutaan kotimaahansa. Tehtaalla oli hyvä maine ja Finlayson edellytti ostajien säilyttävän hänen nimensä yhtiön nimessä. Uudeksi nimeksi tuli Finlayson & Co.
James Finlayson kuoli lapsettomana. Hänet on haudattu Newingtonin hautausmaalle Edinburghiin, Skotlantiin. Nykyisen hautamuistomerkin on pystyttänyt Oy Finlayson-Forssa Ab vuonna 1970 yrityksen täyttäessä 150 vuotta. (Wikipedia)
Mikko Alatalo esitteli Reinokaupassa marraskuun alussa uudelleen julkaistua "Siirtomaasuomen lauluja" -levyään ja Moro-lehden toimittaja Hannu Hyttinen Tampereen sanakirjaa "ISO PIPA". |
|
 Finlaysonin tiedekahvilassa vierailee kuukausittain ansioitunut kansainvälinen tiedemies tai tutkija, tässä pohditaan epidemioita. |  Finlaysonin Pikkupalatsin kellarikerroksessa on upea sauna- & biljardiosasto, mosaiikkityöt ovat Tuula Lehtisen ja taidelasit Vesa Varrelan tekemät. |
 Meidän sota oli valokuvanäyttely Media 54:n uudessa näyttelytilassa. Aiheena on uudet tulkinnat vuoden 1918 Tampereen taistelujen aikaan vaikuttaneista henkilöistä. |  Vuoden 2010 kesään asti Mr Finlaysonin arvonimen haltija on taiteilija Nalle Ritvola. Nallella oli oma taidenäyttely "Paluu" Himmelblaussa marraskuussa 2009. |
 Reija Hirvikallion kirja kertoo Pikkupalatsin rakennuksesta, asukkaista ja saneerauksesta. |
Uutta Finlayson-kirjallisuutta
Finlaysonin alueesta kertovaa tai alueelle sijoittuvaa kirjallisuutta on viime aikoina ilmestynyt runsaasti. Tehtaanjohtajan asunnoksi 1897 rakennettu ja 2006 saneerattu upea Pikkupalatsi on esitelty tarinoineen Seija Hirvikallion kirjassa: Pikkupalatsi - unesta herätetty. Jari Niemelä kirjoitti kirjan vuonna 1899 valmistuneesta yhtymän johtajan asunnosta Finlaysonin palatsi - helmi kansallismaisemassa. Harri Istvan Mäki kirjoitti Finlaysonin alueelle ja historiaan sijoittuvan nuorten kummitustarinan Siperian legioona.
Aikaisemmin on ilmestynyt Kyllikki Helenius: Wilhelm von Nottbeck ja Finlayson (2004), Hannu Hyttinen, Raine Lehtoranta: Torin laidalla (2001), Unto Kanerva: Pumpulilaisia ja pruukilaisia (1946), Seija Miettinen; Finlaysonin puuvillatehtaan henkilöperinteen lisänimiä (1987), Seija Miettinen: Me finlaysonilaiset (1990), Kristiina Kestinen: Muistoja Finlaysonilta (2008), Anneli Toijala: Myrskylintu: Miinu Johnsson (Minna Canth) (1994), Tyko Varto: Lapsuuteni Tampere (1954)
 |
Pietarissa työskennellyt insinööri James Finlayson perusti Tampereelle vuonna 1820 tehtaan, jonka alkuperäisenä tarkoituksena oli tuottaa kehruukoneita Suomeen muodostettavaa tekstiiliteollisuutta varten.
 |  |
Sosiaalifoorumi ja Mahdollisuuksien tori Finlaysonilla 21.-22.5.
Tampereen sosiaalifoorumi kokoaa jälleen yhteen kirjavan joukon järjestöjä ja ihmisiä keskustelemaan maailman muuttamisesta. Ohjelmassa on yli 40 kaikille avointa seminaaria, keskustelutilaisuutta, työpajaa ja elokuvaesitystä. Perjantain iltatapahtuma järjestetään Työväenmuseo Werstaan tiloissa Finlaysonin alueella ja lauantaina sosiaalifoorumin tilaisuudet jatkuvat Werstaan lisäksi myös Vanhalla kirjastotalolla.
Lauantaina Finlaysonin valtaa värikäs ja vauhdikas Mahdollisuuksien tori. Väinö Linnan aukiolla järjestettävä tori on täynnä ilmaista kulttuuri- ja asiaohjelmaa koko perheelle. Mukana on yli 50 järjestöä esittelemässä toimintaansa, työpajoja aikuisten ja lasten makuun, herkullisia makuja maailmalta sekä lavan täydeltä musiikki- ja tanssiesityksiä. lue lisää...
 |
Finlaysonilla vappuna - porvareiden vappu ja tyväenmuseon vappu
Vapun ajan tilaisuudet aloittaa Kokoomus ja kansanedustaja Kimmo Sasi Siperian aukiolla Vappuaattona klo 11.00. Vappupäivänä Työvenmuseo Werstaalla on ohjelmaa koko päivän. Mukana ovat mm. kansanedustajat SDP:n Jukka Gustafsson ja Vasemmistoliiton Minna Sirnö.
Finlaysonin hauska joulukuun uutuus: Porttikoru
Finlaysonin tehtaat ovat aina olleet edellä ajastaan, niin myös 2000-luvulla. Joulun ajaksi tehtiin Satakunnankadun portille hauska porttikoru. Koru juhlisti joulun aikaa ja on hauska lisä punatiiilisten tehdasrakennusten lomassa. Porttikoru-idea saattaa toistua vuoden aikana uudella korulla. Porttikorun on suunnitellut Nalle Ritvola.
